keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Viimeenen viikko!

Heippa!

Alkaa olemaan viimeinen postaus täältä. Viimeistä iltaa vietetään. Viimenen viikko on menny nopiaa ohitte ja annetaankin kuvien suurimmaksi osaksi kertoa viimeisen viikon tapahtumista!

Perjantaina kuitenkin istuttiin Davidin kanssa hyvä tovi ulkosalla ja juotiin siinä yhdet oluet. Opetettiin Davidille maija korttipeli. Täälä tosiaan ei ole kuin yksi korttipeli ja päästiin oppimaan se :)!

Lauantaina herättiin ennen kuutta ja seitsemältä oltiikin jo matkalla kohti kampalaa. Käyttäen Ugandan julkisia eli täpö täynnä olevaa bussia,oli kyllä aikamoista. Kampalasta ostettiin tuliaisia ja käsitöitä. Käytiin siinä ihan oikeassa ostoskeskuksessakin jäätelöt syömässä. Bodalla matkustaminen kampalassa oli tosiaan hieman erilaista, kuin masakassa. Nimim. Luultiin että kuollaan.

Sunnuntaina keräiltiin sitten voimia viimeisiä työpäiviä varten.

Maanantai ja tiistai sairaalalla olikin super kiireisiä ja hotellilla oltiin vasta alkuillasta, kun piti käydä koululla juomassa teet henkilökunnan kanssa. Tietenkin meistä piti saada myös kuvia koululle. 


Seuraavaksi kuvia meirän viimeiseltä viikolta Ugandassa!






















Lindan kengät on kokenu tällä reissulla kovia. Hautajaiset vietettiin tänään ja nyt ne lepäävät rauhassa.


Isoisä kävi toivottamassa hyvät yöt ja halusi meille vielä tarjota yhdet oluet. 
Laukut on tosiaan pakattuna ja huomenna alkaa matka kohti kotia! Ennen lennon lähtöä mennään vielä käymään eläintarhassa Entebbessä!
Viimeinen postaus tulee sitten, kun päästään takaisin Suomeen ja parempien yhteyksien äärelle. 

Hyvää yötä ja nähdään pian!

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

viime päivät ja farmi!

Hyvää kuluvaa viikkoa vain kaikille :)

Meillä täälä alkaa päivät vähitellen käymään vähiin. Paljon ollaan taas saatu nähdä ja kokea parin viikon aikana.

Viime maanantaina aamusta suunnattiin sairaalalle kahdeksaksi. Yhdeksän aikoihin huomattiin, kun osastolle tuli äiti pienen poikansa kanssa. Äiti oli itkuinen ja hätääntyneen oloinen jo osastolle tullessaan. Äiti vei poikansa suoraan toimenpidehuoneeseen ja tuli hakemaan hoitajia apuihin. Siirryttiin Lindan kanssa myös kyseiseen huoneeseen ja ruvettiin siinä miettimään, että mikä mahtaa olla tilanne. Äiti oli hyvin hätääntynyt ja itki, kun huoneeseen tulimme. Poika näytti siltä, että ei enää hengitä ja taisin siinä Lindalle todetakkin, että hengittääkö poika edes enää. Ylihoitaja oli myös paikalla ja oli pojan vierellä. Ylihoitaja siinä testasi pojan pulssia. Linda siirtyi myös testaamaan pulssia ensin pojan kädestä, mutta sitä ei tuntunut. Linda kokeili vielä kaulalta, mutta sieltäkään ei pulssia enää löytynyt. Samalla hetkellä ylihoitaja totesikin, että "This one is dead". Siinä vaiheessa kyllä löi sydän yhden ylimääreisen lyönnin ja kaikki ajatukset katosivat päästä. Itkua siinä joutui nieleskelemään ja meidän oli lopuksi pakko siirtyä hoitajien huoneeseen hetkeksi kasaamaan ajatuksia. 

Toimenpidehuoneen ovella oli monia katselijoita ja kaikki kävivät asiaa ihmettelemässä. Oli kamala nähdä pojan äidin reaktio ja suru. Pojan äidiltä meni jalat alta ja itku oli niin sydäntä riistävää :(. Ruumis kuljetettiin sairaalalla sijaitsevaan huoneeseen. mistä myöhemmin päivän aikana sitten pojan äiti ja sukulaiset häntä tulivat noutamaan. Paikalle tuotiin pieni puinen arkku mihin poika sitten laskettiin ja siinä hän sai rauhallisesti lähteä viimeiselle matkalleen. 

Muuten viime viikko oli hyvin kiireinen ja meni nopeasti, että ei kerinnyt edes huomata. Tiistaina oltiin myös sairaalalla.

Keskiviikko ja torstai vietettiin orpokodilla, kuten tavallista :)

Perjantaina päästiin viettämään aikaa päiväkodille!






Löydettiin toinenkin tyttö jonka nimi on Linda :)!



Päiväkodilla tavattiin myös 18 vuotias Rachel, joka innostui laittamaan Lindan hiuksia :D.
Kummastuttiin oikein kunnolla kun tämä tyttö meiltä kysäisi ihan tosissaan, että voisitteko te vaihtaa mun kanssa puhelimia?. Hieman meni kyllä sormi suuhun, että mitäs tuohon nyt sitten vastaat. Mutta kummallakin meistä edelleen on omat puhelimet, että ei me sitten suostuttu vaihtamaan.



Ja tässä melkein meidän joka päiväinen illallinen. Chapattia,sipulia, tomaattia ja munakasta sekä toki kahvia :)!


Keskiviikkona tosiaan orpokodille mennessä vastassa oli tämän näköinen uusi pienokainen saapunut paikalle! Saatiin päivän aikana toinenkin uusi joukkoon. Hänellä ikää oli vasta kolme päivää! Oli kyllä niin pieni :).




Sairaalalla ollaan tosiaan aina aamupäivisin päästy valmistelemaan noita injektioihin käytettäviä lääkkeitä :). Hieman eri tyylillä nämäkin kyllä tehdään kuin Suomessa!




Viikonloppua vietettiin lauantain osalta vain hotellilla makoillen ja rentoutuen. Sunnuntaina rupes paistamaan aurinko niin lähdettiin sitten taas uimaan Bandaan! :)

Viime viikon tapahtumista päästäänkin, sitten vihdoin ja viimein tähän viikkoon. Maanantaina ja tiistaina ollaan nyt oltu tosiaan sairaalalla :). Tehty vähän pidempää päivää, kun ollaan saatu monia uusia hommia mitä voidaan tehdä. Minna on ollut kirjurina ja sekoitellut lääkkeitä valmiiksi hoitajille osaston puolella ja Linda on ollut toimenpidehuoneessa auttelemassa sairaanhoitajia kanyylien laitossa ja näytteiden ottamisessa :).

Tänään oltiin orpokodilla yhdeksästä puoli neljään :). Sielä olikin heti aamusta täysi vauhti päällä, kun kaikki oli paikalla. Vähän ihmeteltiin, kun vanhemmatkin pojat ja tytöt oli kotona eikä koulussa. Myöhemmin päivällä selvisi sitten, että täällä on nyt menossa koululaisilla kolmen viikon pituiset lomat :D. 












Puoli neljän aikoihin, sitten hypättiin auton kyytiin ja lähdettiin matkaamaan kohti Davidin farmia! Matka oli pitkä ja möykkyinen. Melekeen pahaa teki auton puolesta, kun tie vain huonontui mitä lähemmäs ananaspeltoja tultiin :D. Onnittelut kaikille teille, jotka omistatte toyotan! Täälä jos missä on huomannu, että ne autot kyllä kestää vaikka ja mitä!

Päästiin kävelemään keskellä ananaspeltoa ja oli kyllä melko mielenkiintoista hommaa, varsinkin sandaalit jalassa! Piikkejä löytyi vielä hotellille tullessakin hupparista ja housuista! Ja tosiaan ananakset kasvaa puskassa ei puussa :D!




Päästihin, sitte keskelle niitä peltoja niin piti ruveta kaikkien kans ottamaan kuvia! Oltiin taas hyvin ihmeellinen näky paikallisille. Tuossa alla meidän illan kuski !







Kuvia tosiaankin piti ottaa joka suunnasta ja eri pakoissa. Vähän meinas usko loppua kun piti olla naama vasten aurinkoa, kun mitään ei nähny!


Päästiin nauttimahan kypsää vesimelonia ja ai, että ku oli kyllä hyvää! Toki ei voinu ku miettiä, että koskahan sitä on viimeksi pessy kädet. Onneksi oli käsidesit messissä!



Tuossa alla meidän vakio porukka millä täälä nyt ollaan melkoosen paljo liikuttu!
Kuvassa siis Ronald, Linda, David ja Minna! Ja David tosiaan omistaa nämä pellot :)


Tottahan kun kerran ananaspeloilla oltiin niin piti maistaa vielä tuoretta ananasta illan päätteeksi :)!




Ja tälläisiä teitä täälä tosiaan ajellaan autolla! Ei kyllä itse raaskisi tuollaaselle tielle mennä autolla ajamaan, jos tuota nyt voi edes tieksi kutsua :D